Reissu 6. Otamus ja Salmin kierros, Mouhijärvi ( Sastamala)

 20.9.2020 

Mikä upea ilma, sai siis meidät lähtemään taas pienelle retkelle.  Tällä kertaa lapsuuden ystäväni,  "pikkusiskoni" Annen kanssa.  Luonnollisesti myös Elvi ja Lisa messissä.  

Lähdettiin tuolle 8.5 km Salmin kierrokselle.  Hieman oli huonot opasteet että mistä se reitti alkaa.  Myös se että se reitti kulki ihan liian pitkään asfalttitietä sekä mennessä ja että takas tullessa.  Jos se jostain sitten menikin, me emme löytäneet opasteita mistään.  Itse metsäreitti oli kyllä upeata metsää,  selvästikin haku ja jälkimaastoa, sanoo koiraihminen.  Otettiin marja-astiat mukaan jos olisi löydetty puolukoita mutta eipä niitä siellä paljoa ollut. 

Kuva isolta tieltä korkealta sillalta.  Olis kyllä upea mökin paikka.

Näkymä sillalta Otamuksen kahvilaan.  

Tuota isoa tietä käveltiin mennessä reilu km verran, ennenkuin päästiin varsinaiselle reitille.  Onneksi tiellä oli vähäinen liikenne.  Metsä kuitenkin lumosi meidät kauneudellaan.  Pääkaupunkiseudun metsät ovat risukkoa ja polkuja täynnä niin tuolla oli sellainen meidän lapsuuden aikainen metsä.  Reitti oli todella helppokulkuinen, melkein olis vaikka pyörätuolillakin mennyt.  

Tämä suoalue ei oikein pääse oikeuksiin tällä Samsung S8:lla otetuilla kuvilla.  Mutta jotain ruskan alkua siellä oli. 

Lisa ja Elvi luonnollisesti onnistuvat aina kuvissa. 

Polulla edellä kävellessä yhtäkkiä kuului Annen veret seisauttava huuto!  Olin astunut kyyn päälle just tuon isomman kävyn kohdalla.  En nähnyt enkä tuntenut sitä jalan alla, kun oli paksupohjaiset kengät.  Anne ei meinannut millään uskaltaa tulla sen ohi "jos se vaikka hyökkää"!  Se jähmettyi siihen paikalleen ja me jatkettiin matkaa.  Palasin hetken päästä katsomaan niin oli se luikerrellut pois polulta. Oli vaan niin paikallaan että mietittiin kuoliko se. Koirat juoksi irrallaan polulla, onneksi ei päässyt puremaan.  Tuolta oli vielä melkoinen matka isolle tielle ja autolle.  Oli tämän kesän eka ja toivottavasti vika kyy, minkä näin. 

Mun ihanat tytöt! 💖💖💖

Naamioitunut sohva metsätien varrella! 😡😢

Näköjään se sohvakin osaa naamioitua kun tarpeeksi kauan on pöpeliköksi.  Mitä ihmiset ajattelee kun tekevät tällaista.  Dumpataan kaikki vaan metsiin.  Tuolla nyt muuten oli siistiä versus tänne pääkaupunkiseudun metsäalueille jonne kuskataan sohvakalustot, telkkarit ja vaikka mitä.  Tämä metsätie toi sitten isolle tielle jota piti kävellä 2.5 km.  En tiedä, olisiko ollut jotain mukavempaa reittiä, mutta opasteita ei nähty missään.  Tuolta lähtöpaikaltakaan ei kunnon opasteita ollut tuolle kierrokselle, mistaä se varsinaisesti alkoi.  Ehkä siihen kannattaisi vähän panostaa. 

Otamus kahvila

Katsottiin netistä että kahvila on auki 12-18 mutta pettymys oli suuri kun lenkin jälkeen ei saatukaan kahvia.  Rakennus on kyllä upea, varsinkin tuo katto.  

Kiitos Anne mukavasta retkiseurasta!  Lähdetään toistekin.